Moi, Judi täällä!

 

Moi!

Hitsi vie, nyt mä kyllä kerron kuinka kaltoin mua kohdellaan. Ensinnäkin tänään päivällä (siis tiistaina, tolvanat!) se yks aivokuollut otus tuli MUN ja Ollin tallille eikä ees kysyny lupaa meiltä?? Mehän ollaan kuitenkin tallin kingit, tai no mä oon kingitär, tietty. Nih. No se joka tapauksessa taapersi sen autonsa kanssa tallin pihalle ja asteli ulos. Huuteli mun nimeäkin. Mokoma. Ei mun kaunista nimeä sovi kaikkien kuullen huudella, vaan mun luo pitää kävellä ja mun nimen pitää antaa kaikua sulosävelin. Niin sen pitäisi mennä. Mutta ei, sieltä se tuli ryminällä meidän tarhaan ja yritti silittää mua. Enpäs antanut! Käänsin aina takapuolta, koska mä en tykkää siitä, että joku koskee minuun tarhassa. Ainakaan jos se ottaa mut kiinni. Se on ihan mahdotonta se!

Olli on kyllä hassu, kun se antaa kaikkien silitellä ja rapsuttaa sitä ihan koska vaan! En mä vaan anna, mä oon sentään arvoni tunteva ponineiti. Kuningatar, jos totta puhutaan. Oikea prinsessa! Vesilätäkötkin on mulle ihan hirveitä, eihän semmosia voi ylittää... Karvat jaloissa ja kaikki kastuu. Huh. Tänään päivällä se Karoliinaks kutsuttu tyttö kuitenkin tuli tallille ja alkoi siivoomaan. Aluksi se heitti meille vähän heinää ulos, jota mä ja Olli mutusteltiin ihan tyytyväisinä. Luultiin, ettei saada enempää! Aika hurjaa. No, sitten kuulin Karoliinan äänen ja ihmettelin, että miks se taukki nyt puhuu yksinään?! Ei se puhunutkaan yksin, vaan puhelimessa. Semmonen metallinen palikka, tiiätteks?? Mä tiiän, ku oon aika taitava... Oon perillä nykymaailman vempeleistä. Mut ei niistä sen enempää.. Karoliina soitti ja kysy ollaanks me jo saatu päiväheinät ja ei TOTTA VIE oltu saatu. Kauhee nälkä ja sillee.. Ette voi tajuu. Onneks Karoliina sai selville ettei me mitään heiniä oltu vielä saatu, joten se heitti meille aika läjän heinää pihalle, kun siivoili itte tallia.

Karsinat puhdistuivat pikapikavauhtia, kun Karoliina pääs hommiin. Mä huomasin sen siitä, kun kattelin heinäkasan vähenemistä eikä se näyttänyt pienenevän ollenkaan ja Karoliina sai jo valmiiks! Tai no ainakin se sai kottikärryt täyteen ja lähti tyhjentämään kotsuja. Sitte ku se tuli takas, sillä oli kauhea kuorma uutta turvetta kotsuissa. Mä säikähdin vähän kun olin selkäpäin porttia kohti.. Huih. Ollia ei kauheesti pelottanu, joten se suojeli mua. Se on mun poikaystävä, kaikilla ei ookkaa semmosta! Lälläslää. Kävin välillä moikkailee Karoliinaa, kun se kuivitti karsinoita, mut sitku se yritti taas koskee mun päähän ni mä käänsin pyllyn! Ei mua edellenkään kosketa, eikse tajuu??

Ennen lähtöään Karoliina tais viel harjailla koko tallin lattian ja ku mä kävin tarkistaa karsinat, sekä Ollin että mun ikioman, niin kyl ne oli kyl ihan hyvin siivottu.. Jos mä oikein näin ni MUN karsina oli jopa puhtaampi. Hih, mut mä oonki prinsessa. Noei, kyllä Ollilla oli ihan yhtä siistiä. Mä annoin Karoliinan vähän säikähtää ennenku se lähti. Se oli silittelee mua kaulasta ja seiso mun ja Ollin välissä. No sitte ku se siirty iiihan vähän mun päätä päin ni mä sähähdin ihan hurjasti eteenpäin ja yritin potkasta! Mut ei, en osunu. Höh.. Karoliina rauhotteli mua ja Ollia, joka sekin säikähti mun pöhköjuttuja ja Karoliina suoristi mun loimen joka oli valunu liian taakse ja oli vähän vinossa. Mä ja Olli saatiin vielä palat porkkanaa, kun Karoliina lähti kotiin. Hih. Oli se kuitenkin ihan kiva että se tuli käymään..


Puspus: Judi♥
Tässä siis oli Judin kertomana (:---D) tän päiväsestä talleilusta osa, vielä ois kertomatta illan ajolenkistä. Haluatteko sen ihmisnäkökulmasta vai ponin silmin? :--) Mielipiteet kehiin NYT! :--)