Judi on liikkunut jonkun verran tässä näinä viikkoina. En yhtään tiedä miten ja missä, sillä vaikka olen ratsastajia/ajajia pyytänyt laittamaan liikutukset vihkoon ylös, tai edes jonnekin irtopaperille - tai mihin tahansa, niin mitään ei ole ylhäällä eikä kukaan muista milloin Judi on liikkunut. Tämä on todella harmittavaa, sillä mielestäni minun olisi oltava perillä ponin liikkumisista sekä vaikka olisi viikkokin lomaa. Jos/kun tietäisin paljonko Judi liikkuu, olisi kaikki vaivat ym. helpompi sitten ymmärtää jos jotain tulee :-) Eikä oikeasti ole iso vaiva kirjata ylös jonnekin, jos on ratsastanut tai ajanut, vai mitä? :-)
Ainiin. Ja tähän väliin ihan randomisti, että madotin Judin tänään Equimax-matolääkkeellä. Aleksi on myös saanut saman. Tämä siis muistutus mulle itselle, että muistan koska on annettu matolääke. Ja tämä on myös muistutus itselle siitä, että matolääke on vielä maksamatta :-D
AINA pitää mennä ponin ehdoin! Se on mun motto. Haluan, että Judilla on kaikki niin hyvin kuin mahdollista, joten tämän vuoksi en halua Judia nyt pakotettavan mihinkään (etenkin kun nyt on lumet sulanut, tarha hiekkainen ja katotaan vaan niin kohta on ponilla taas maha löysällä ja hiekat masussa... tosin koputtaa puuta: *KOPKOP!*) Pitäisi klinikalle nyt ihan aikuisten oikeasti saada aika, jotta sais katsottua masun tilanteen. Psylliumia on jo ostettu kevättä varten ja progutia poni saa mahaa varten :-)
Jos blogia lukee laitilassa asuvat reippaat heppatytöt tai -pojat, niin Judi voisi haluta tunnollisen 4H:n jäsenen kärryajeluihin ja rentoihin talutusretkiin maastoon sekä etenkin rapsuttelemaan ja pitämään ponia kuin kukkaa kämmenellä. Judi rakastaa kun se saa huomiota. Itse kun en nyt ehdi sitä niin paljon paijaamaan kuin haluaisin, olisi ihanaa jos joku muu sitä viitsisi harjata piiitkään, muistuttaa sitä nätisti mikäli se ei käyttäydy oikein (= eli kitkeä siltä pois sen tapaa komentaa ihmistä yrittämällä näykätä/potkia) ja vaikkapa vielä harjoittelemalla sen kanssa talutushommia niin, että ihminen on pomo. Kun ihminen pysähtyy, niin tekee Judi. Peruutuksen pitää myös tapahtua hetkessä. Judi ei saa rynniä ihmisen päälle. Ja itse asiassa aika kivasti Judi peruuttaakin pienestä paineesta. Heti vaan palkka, kun poni pakittaa - eli naru löysäksi ja katse muualle. Kyllä se osaa - kun se vain haluaa - ja viitsii!
Kirjoittelen tähän postaukseen nyt vaan kaikenlaisia ajatuksia Judista jne., mitä tulee mieleen. Vähän niinkuin unelmatilannetta tai silleen. Semmosta tajunnanvirtaa. Kaikkia yksittäisiä ajatuksia :-) Kivaa kirjoitella pitkästä aikaa vähän pidemmin. Tänään olin Judia rapsuttelemassa ja harjailemassa. Karvaa lähti aivan tolkuttomasti :-D Sitä vois harjailla ja harjailla vaikka millä mitalla!! :-) Tuntui ponikin tykkäävän huomiosta, kun vähän halailin sitä ja rapsuttelin - unohtamatta hellyttelynimiä, joita kuiskailin sen korvaan. Katteli poni vähän hassusti pää kallellaan :-) Tui! Nyt takaisin taas siihen, miten Judin viikko menisi, mikäli kaikki asiat olisi täydellisesti (eli suomeksi varmaan niin, että olisin itse shettiskokoinen, minulla ei olisi muuta elämää kuin Judi eli aikaa olisi paaaaljon).
Judilla olisi tällöin kerran viikkoon täysin vapaa liikutuksesta. Vapaapäivinä saattaisi ponilla olla harjausta ja hierontaa, tai jotain tällaista. :-) Kerran tai aivan maksimissaan kaksi kertaa viikossa olisi esteitä kentällä. Maksimissaan kerran viikossa voisi olla esteitä maastossa, jos olisi niin hyvä tuuri, että olisi sopivat olosuhteet. Kahtena tai kolmena päivänä Judi saisi keskittyä kouluratsastukseen ilman tietoakaan esteistä, puomeista tai muista tällaisista. Estepäivinä voisi olla joskus puomitreeniä, jalan nostoa parhaimmillaan :-) Lisäksi maastoiltaisiin kärrytellen tai ratsastaen - vaihdellen niitä sopivassa suhteessa. Raipan käyttö vähennettäisiin myös minimiin, tai lopetettaisiin kokonaan. Tällainen olisi täydellinen Judin viikko! :-D
Tänään Judi veteli tarhassa kakkaa nassuun -.-
Jos se jatkuu, on ihan varmaa että hiekkaa menee mahaan. Niin ja hups, hyppäsin taas takaisin hiekka-aiheeseen. En edes nyt yritä kurkku kipeänä mitään järkevää tekstiä, mutta koska mieleni teki kirjoittaa, sen myös nyt teen. Anteeksi siis tällainen tajunnanvirta, eli kirjoitan juuri sen mitä mieleen pälkähtää. :-)
Hmm. Niin. Jos joskus voisin ponin elämän niin lokoisaksi kuin ikinä, niin haluaisin ehdottomasti pitää sen kengättä. Tällöin liikuttaessa pidettäisiin luultavasti bootseja, jotka tosin maksaaa aivan tolkuttomasti (:-D) mutta olisivat varmaan sen arvoiset. Millin tarkkaa puuhaahan niiden mittaileminen kavioihin on ja shettisten pieniin kavioihin tarjonta on pienempää mitä hevosten kavioihin. Näihin saisi sitten talvisin hokkejakin kiinni.
Ärrörrmörr. Menee taas ihan sekavaksi koko teksti, mutten anna sen haitata! Huomenna on ponikerho. Vielä ei ole mitään suunnitelmia ponikerholle sen enempää, mutta katsellaan huomenissa tarkemmin. Kyllä aina jotain keksii ;-) Eli varokaa vaan kerholaiset, mitä huominen tuokaan tullessaan, kjeh :-D No ei, oon tosi kiltti, eli ei mitään hätää. Ps. Siivosin tänään Judin varusteet alatallista. Siellä on kyllä tosi paljon tavaraa, mitä Judi ei tarvitse. Pitäis varmaan myydä osa.. Pps. Kävin tänään Heurekassa! Oli aika hieno se Body World -näyttely, jossa oli plastimoituja (eli muovitettuja tai silleen) aitoja ihmisruumiita. Hurjaa, mutta hienoa. Kannattaa käydä tutustumassa.
