Eilen oli aprillipäivä..

.. joten tänään kaikki uskoo, kun kerron meidän perjantaipäivästä, eli 30. maaliskuuta tänä vuonna. Judillahan on, kuten kaikki ehkä veikkaakin (yhtään ponia itse kehumatta :--D), suhteellisen hyvä kunto, joten päätimme lähteä seikkailemaan oikein urakalla. Hanna tuli suoraan koulusta tallille, kun soitettuani hänelle, hän innostui heti. Eli noin kymmentä yli kolme päivällä, olimme saaneet Judin harjattua, valjaat laitettua ja ponilla etujaloissa jännesuojat ja takajaloissa pintelit. Kun Judi oli valmis, lähdimme uhmaamaan jatkuvaa tihkusadetta, koska mehän emme ole sokerista. Tallipihalla laitoimme Judille kärryt perään sekä vedenpitävään muovikassiin ratsastusloimen Judille ja fleeceviltin itseämme varten ja matka Matildan ja Pappa-hepan luo n. 12-15 kilometrin päähän saattoi alkaa!

En ole kilometrimääristä aivan varma, kun emme sitä mitenkään mitanneet, mutta kyllä reissusta ainakin luulisin noin 25 kilometrin mittainen tuli, kun vielä takaisinkin päin piti tulla. Matka siis sujui leppoisissa merkeissä, vaikka vettä taivaalta tulikin. Judi oli tosi reipas ja hyvä ajaa, ei temppuillut ollenkaan ja odotteli myös varsin hyväntuulisena Hannan kanssa kaupan pihalla, kun kävin ostamassa minulle ja Hannalle vähän matkaevästä: kolmioleivän, karkkipussin ja limsapullon. Eipä me tosin limsaa yhtään juotu, kun ilma oli sen verran vilpoinen. Kaupasta mukaan tarttui myös kolme muovipussia, jos vaikka Judi sattuu kakkaamaan pyörätielle. Kaupan jälkeen ehkä noin sadan metrin päässä Judi päättikin heti alkaa vääntämään kakkaa. :----) Oli tosi kivaa siivoilla sen jälkiä käsi muovipussissa ja nostella käsien kanssa kakkoja pussiin, etenkin, kun kaikki liikennevaloissa tuijottaa ja ohi menee ihmisiä niin autolla, pyörällä kuin käveltenkin ja Hanna kikatti vieressä :---D

Selvisin kuitenkin siitä ja vieressä sattui olemaan roskiskin (joskin vähän täynnä), joten kakkoja ei jouduttu kantamaan mukana koko matkaa. Matka jatkui jutellen niitä näitä. Perillä Kalannissa oltiin pikkuteitä pitkin ajeltuamme lähdöstä noin tunnin ja 40 minuutin kuluttua. Matildan luona Judi ja Pappa saivat hetken tuijotella toisiaan ja juttelimme Matskun ja hänen kaverinsa kanssa. Judi sai about vartin verran hengähtää ennen takaisin kotiin lähtöä. Poni sai kävellä melkein koko matkan Kalantiin asti, vain viimeinen hiekkatiepätkä ravattiin ja pari ylämäkeä laukattiin. Judi lähti innoissaan ravilla takaisin Laitilaa päin, kun "hyvästelimme" Matildan, kaverin sekä Pappa-hepan. Ehkä joskus vielä uudestaan ;--D

Takaisin Laitilaan tärisimme kärryillä jo vilusta tosi paljon. Lämpötila oli laskenut nollaan tai jopa pariin miinusasteeseen, kun saavuimme perille puoli seitsemän aikoihin. Judi jaksoi ihan vapaaehtoisesti ottaa ravia vielä kotipihallakin, joka oli hassua. Ei Judi ollut edes hengästynyt, mutta vähän hikinen sekä sateesta märkä vain. Takaisintulomatka kesti noin tunnin ja 20 minuuttia, mutta tämä ero menomatkaan johtunee siitä, että en joutunut siivoamaan Judin jätöksiä enkä käymään kaupassa :--) Judi sai matkan aikana päälleen mukaan ottamamme ratsastusloimen, jotta selkä ja pylly pysyvät lämpiminä ja kuivuvat. Ne olivatkin ihan lämpimät ja kuivat, kun talliin päästiin. Ratsastusloimi sekä meidän yllä ollut fleeceviltti vietiin kuivumaan ja Judi sai päälleen fleeceloimen, herkuksi kourallisen leipää sekä porkkanan. Poni jäi karsinaan ja Olli piti sille seuraa vieresessä karsinassa, vaikka Ollilla olisi ollut mahdollisuus olla ulkonakin.


Semmoinen reissu se :---) Tästä postauksesta tuli jo pitkä ihan tällaisenaankin, joten lauantaista kerron seuraavasta postauksessa.